Yhä useampi suomalainen haluaa vähentää lihansyöntiä terveydellisistä, eettisistä tai ilmastosyistä. Mutta mitä tilalle? Kasvipohjaiset proteiinit, kuten herneproteiini, ja tutut kananmunat tarjoavat helppoja ja ravitsemuksellisesti tasapainoisia vaihtoehtoja, joita voi käyttää monipuolisesti arjen ruoanlaitossa.
Herneproteiini – yllättävän monipuolinen kasviproteiini
Herneproteiini on yksi suosituimmista kasvipohjaisista proteiineista, eikä syyttä. Se sisältää runsaasti proteiinia, on gluteeniton ja sopii myös monille allergikoille. Herneproteiini ei myöskään vaadi suuria muutoksia ruoanlaittotottumuksiin – sitä löytyy nykypäivänä esimerkiksi jauhelihan kaltaisina valmisteina, joita voi käyttää tortilloissa, kastikkeissa tai laatikkoruoissa. Herneproteiini on myös DAVA No Meat -tuotteiden pääraaka-aine.
Yksi vähemmän tunnettu etu herneproteiineissa on niiden hyvä aminohappokoostumus. Vaikka kasviproteiinit eivät aina ole ”täydellisiä” proteiininlähteitä, herneproteiini sisältää erityisen paljon lysiiniä – aminohappoa, jota monista muista kasvilähteistä puuttuu. Kun herneproteiini yhdistetään esimerkiksi viljatuotteisiin, saadaan aikaan täysipainoinen proteiinikokonaisuus.
Kananmuna – pieni paketti täyttä ravintoa
Kananmuna on klassinen ja usein aliarvostettu vaihtoehto lihan korvaamiseen. Se sisältää kaikki välttämättömät aminohapot, runsaasti B12-vitamiinia, D-vitamiinia ja koliini-nimistä tärkeää ravintoainetta. Kananmuna on myös ekologisesti tehokas proteiininlähde – sen hiilijalanjälki on eläinproteiineista alhaisimpia.
Kananmunan käyttö ei rajoitu pelkkään aamiaiseen. Munakas on suosituimpia kotona tehtäviä lounasruokia ja siihen saa yhdistettyä helposti erilaisia ruoka-aineita, mitä kaapista ikinä löytyykään. Kananmuna toimii proteiinilisänä salaateissa, keitoissa, paistoksissa ja jopa leivonnassa. Kananmunan voi kypsentää ja pilkkoa valmiiksi jääkaappiin, jolloin se toimii nopeana proteiinina vaikka lounassalaattiin tai välipalaleivälle.